Luovuuden vapaus alkaa tyhjyydestä

Tyhjä taulu, tabula rasa, sellainen olo minulla on ollut jo jonkin aikaa. Joskus tällainen tila olisi pelottanut. Olisin luultavasti pyrkinyt täyttämään tilan hölynpölyllä, toisin sanoen kaikella mahdollisella joka vie poispäin tilaisuudesta kuulla omaa sisäistä ääntä, luoda isoa kuvaa ja nähdä pienimmätkin yksityiskohdat; tuntea jokaisella aistilla, jokaisella solulla vallitseva olotila.

Tyhjässä taulussa on kuitenkin kaikki. Aivan kaikki mahdollisuudet. Avaimet noiden mahdollisuuksien hahmottamiseen on meissä ihmisissä olemassa, ihan jokaisessa. Loputon tyhjyys ja juuri tästä syystä loputon luovuus ja runsaus josta ammentaa. Tässä on kuitenkin se kuuluisa mutta mukana. Ymmärtääkseen tämän, tulee alkaa nauttia tyhjyydestä, tilan tunnusta mielessä. Jotta tabula rasa alkaa täyttyä miljoonin värein, tulee ymmärtää että luovuus peräänkuluttaa tilaa, tilaa olla luova.

Miten hyödynnät mitäs nyt -hetken?

Mitäs nyt sitten? Oletko koskaan kysynyt tätä itseltäsi? Ollut tilanteessa, jossa et ole tiennyt miten jatkaa. Tyhjyys ja tila on pelottanut. Vanhat ajatushyrrät ovat täyttäneet jokaisen solusi, keho on reagoinut pakene -reaktiolla, kylmä hiki alkanut nousta pintaan. Mitäs nyt sitten?

Kun oppii ymmärtämään mikä mahdollisuus mitäs nyt -hetkissä on, alkaa tämä elämän peli käydä mielenkiintoiseksi. Erittäin mielenkiintoiseksi. Sen sijaan että pakenisit pelkojen leikkikehään ja ajaisit itsesi samaan myrskyyn, josta onnetar sinut hellävaraisesti oli juuri huiskaissut ulkopuolelle, on sinulla nyt hieno mahdollisuus pysähtyä tarkkailemaan ja oivaltamaan. On tullut aika etsiä kaapin pohjalta pensselit ja ne upeimmat värit mitä saatat kuvitella, ja alkaa maalata. Taulu on edessäsi tarkoituksella tyhjä. Ja vain sinä, vain sinä voit sen täyttää.

Ja juuri tästä syystä se on niin pelottavaa. Täyttääkseen taulun autenttisena itsenään, joutuu usein kahlata läpi aikamoisen miinakentän. Ansoja on viritelty siellä täällä. Ja nuo ansat on tiukassa, onhan niitä viritelty luultavasti koko elämäsi ajan. Nimityksiä noille ansoille on monia; uskomukset, asenteet, pelot, häpeä.. Ja jokainen asuu alitajunnassasi, syvällä. Puskee ulos niin mielen- kun kehon kautta.

Pysähtymisen kautta itsesi kohtaaminen

Anna noiden tunteiden tulla. Anna niiden nousta pintaan, jotta voit ne kohdata. Ota niistä kunnon ote ja möyhi ja ravistele. Katso niitä ihan ytimeen saakka ja huomaa mistä ne ovat kotoisin ja millaiset tilanteet ja asiat ne nostavat esiin. Ei myöskään riitä että pysähdyt ja huomioit näiden tunteiden, ajatusmallien, ansojen olemassaolon itsessäsi, seuraavaksi sinun tulisi purkaa näistä ansoista ihan jokainen. Ja miten se sitten tapahtuu?

Kohtaa, hyväksy ja harjoittele. Sillä voidakseen hallita jotain, tulee tuntea asia läpikotaisin. Voidaksesi hallita itsesi, sinun täytyy tuntea itsesi läpikotaisin. Voidaksesi olla mielesi mestari eikä toisinpäin, sinun täytyy tuntea mielesi läpikotaisin. Ja tämän harjoittelu on vuorovedoin hikistä, vuorovedoin upeaa ja helppoa touhua. Loppujen lopuksi palkinto on kuitenkin suurempi kun osasit koskaan odottaa. Tämä harjoittelu totisesti tuottaa tulosta. Ja tuo tulos voi olla ihmeellisempi kun osasit ikinä kuvitella. Olethan tekemisissä rajattoman luovuuden kanssa; ja mitä se rajaton tarkoittaakaan.. se on yhtä kuin tyhjä taulu, päättymätön mahdollisuus.

Kun alat kulkea matkaa kohti itseäsi, tärkeintä on sallia epäonnistumiset, koska mielesi tulee virittelemään sinulle ansoja jatkossakin. Nyt sinulla on kuitenkin valmiudet purkaa ansat nopeammin kun koskaan aiemmin. Tunnistat ansat jo kaukaa ja alat hiljalleen huomata, että selviytyäksesi niitä ei tarvitsekaan enää kiertää vaan sen sijaan voit kävellä yhä varmempana kohti tuota pelottavana hohkavaa tulta. Ja et vain kulje tulta kohti vaan astut suoraan liekkeihin ja mitä tapahtuu?! Huomaat ettei liekit poltakaan sinua. Sen sijaan ne vahvistavat tulta sisälläsi. Tulta, joka roihuaa yhä vahvempana ja vapaampana. Sinun elämäsi tuli. Rohkean elämän liekki, joka roihuaa ja kutsuu sinut hiljalleen luovuuden villiin tanssiin.

Luovuuden rajattomuus, vain jos annat itsesi olla täysin kuka olet

Kutsu on ojennettu. On sinun tehtäväsi päättää mitä tuolla kutsulla teet. Otatko sen vastaan ja päätät alkaa maalata taulua juuri kuten olet aina halunnut. Kohdatessasi ansoja, pysähdyt ja tunnistat ansan ja päätät silti edetä. Hetki hetkeltä eteneminen on helpompaa. huomaat että ansat alkaa olla yhä pienempiä. Ansat ovat yhä helpompia läpi kulkea. Mitään ei tapahtunutkaan. Ja samalla tapahtuu paljon. Olet PÄÄTTÄNYT alkaa kulkea uuteen suuntaan, juuri siitä syystä että et enää peräänny. Ja tuo suunta on SINUN SUUNTASI! Kyllä, sinun suuntasi. Huomaat olevasi yhä onnellisempi. Alat olla yhä rohkeampi. Valinnat joita olet alkanut elämässäsi tehdä, jotka ovat saattaneet näyttää ulospäin hetki sitten aivan hullunkurisilta, ovatkin nyt päivänselviä ja ympäristösi alkaa reagoida näihin myös uudella tavalla. Sinusta huokuu ulospäin uudenlainen tekeminen, rohkeus ja autenttisuus. Uudenlainen elämännälkä ja intensiivisyys. Tuossa intensiivisyydessä on myös sisäänrakennettuna tilan tuntu. Olet oppinut pysähtymään ja tunnistamaan äänesi tietoisesti. Tunnistamaan jokaisen ansan ja tietoisesti työskentelyn noiden ansojen parissa.

Kutsu on ojennettu. Mitä siis tuolla kutsulla teet? Jos päätät itse alkaa maalata tauluasi, huomaat että tuo taulu ei ole minkään tietyn muotoinen, kuulosta tai näytä miltään ulkoapäin sanellulta. Taulu jota maalaat on alati muuttuva. Se kasvaa ja kehittyy. Et voi mitenkään tietää mihin sivellin seuraavaksi kulkee. Voit vain seurata haltioituneena kättesi liikettä ja sisäistä kykyäsi valita juuri oikeat sävyt. Sinulle täydellisesti sopivat. Jotain on kuitenkin sinun vallassasi. Päätös. Sinä päätät sallitko rajattomuuden itsessäsi näyttäytyä, astua esiin. Annatko itsellesi luvan olla täysin kuka olet. Ja annatko itsellesi luvan olla kaiken sen luovuuden ja runsauden arvoinen. Annatko itsellesi luvan ansaita vain parasta. Annatko itsellesi luvan olla ääretön. Sillä tuon luvan vain sinä voit itsellesi antaa.

Tyhjä taulu, tabula rasa. Luovuus alkaa tyhjyydestä. Runsaus rakentuu rohkeudesta olla vapaa.

Maria Sola

Maria Sola is a spiritual mentor, healer, artist, and guide. For over decade she has walked the path of holistic healing, spiritual exploration and inner transformation - weaving together ancient wisdom and modern tools.

Maria is a voice alchemist, certified yin yoga & meditation teacher, Kundalini Reiki practitioner, and intuitive coach. She holds qualification in both mental performance coaching and deep pychological guidance, blending the mystical with the grounded.

Before stepping fully into her sacred work, she spent 20 years as a leader in demanding business environments - guiding teams in commerce and marketing, working as a creative director, and running a wellness studio.

Maria is also a singer-songwriter, writer, and the voice behind the Becoming Divine podcast. She facilitates the international Sola Tribe community, and leads The Song Of The Womb - a deeply healing circle for women ready to reclaim their voice, power and essence.

Today, she walks beside women who are awakening, evolving, and returning home to who they truly are.

Her presence is intuitive, cam, wise - and gently powerful.

Previous
Previous

The Call

Next
Next

Dragonflies are here!